Reissufiiliksiä

Kello soi lauantaiaamun kunniaksi kuudelta ja hypättiin kahdeksalta Olenegorskiin lähtevään bussiin. Nukkua tursotettiin koko matka ja onneksi Katja tajusi että nyt ollaan perillä kun saavuttiin Olenegorskiin. Meitä vastassa oli yllättäen vaaleanvihreä linja-autoasema ja aika mitäänsanomattoman näköinen asema-alue. Oltiin perillä ennen kymmentä ja hypättiin Olenegorskissa Katjan äitin ja iskän kyytiin. Tästä alkoi matka kohti Lovozeroa. Välillä oli nättejä Lappi- maisemia ja tuli ihanan kotoinen olo plus oli niin mukava päästä mettän keskelle ja pois kaupungista. Matkan varrella näkyi myös Hibini- vuoristoa, joka näkyi olevan jo lumen peitossa. Mii laik! 

Luujärvellä me käytiin paikallisessa saamelaismuseossa ja ajeltiin kylän läpi. Paikka on pieni, noin 4000 asukkaan kylä, eikä siellä museota lukuunottamatta juuri muuta kattelemista ollutkaan. Mutta tuo museo oli tosi mielenkiintonen ja olipa siellä yks suomen kielinen lehtijuttukin, muutamat ruottin kieliset ja jotaki pohjoissaameksi. Loput oli sitte venäjäksi ja kolttasaameksi, josta en tajunnu hölkäsen pöläystä kun se on ihan erilaista kuin pohjoissaame ja kirjoitusasu tyystin erilainen! Itse kylä oli tosi vaatimattoman näköinen lappalaiskylä. Silti siinä paikassa oli se jokin ja pienuudestaan huolimatta se oli kiehtova.

Ohessa kuvia Luujärveltä. 

Katjan porukat oli kyllä tosi mukavia :) Katjan äiti oli tehny meille mukaan eväitä ja teetä niin tuli ihan lapsuusajat mieleen! :) Syötiin meidän museokeikan jälkeen vähän eväitä, jonka jälkeen lähettiin ajelemaan kohti Monchegorskia. Monchegorsk on myös Murmanskin alueeseen kuuluva teollisuuskylä, joka on saastuttanut myös lähiympäristönsä. Ja sen kyllä huomasi! Näkymät tuolla olivat kyllä aika karuja ja huomasi, että kyseessä oli teollisuuskylä. Moncegorsk on maailman suurin nikkelin tuottaja ja kylä on hyvinkin vauras teollisuutensa ansiosta. Mutta sen kääntöpuolena onkin sitte saastunut ympäristö. Karua maisemaa oli selvästi yritetty kompensoida kylän värikkäillä rakennuksilla, sillä löyty violettia paloasemaa, Ruotsin väreissä komeilevia taloja, oranssia, vihreätä, sinistä jne. Ja tottakai Lenin- patsas!

Pistin myös merkille, että porovaroitusmerkit täällä on paljo jännenpiä kuin Suomessa, kun näissä merkeissä se poro on hyppäämässä kahdella jalalla ku meillä ne vaan kävelee rennosti eteenpäin :D 

Alhaalla näkymiä Monchegorskista. 

Ja nyt kun ekasta reissusta on selvitty niin toinen alkaa jo uhkaavasti lähestyä. Ostin tänään lentolipun Pietari-Murmansk välille, sillä en jaksa enää toista 27- tuntista junamatkaa, eikä aikakaan oikein anna periksi. Lennän NordAvialla, jota Olgakin suositteli mulle ja se on hyvämaineinen niin luotan siihen, että sillä pystyy lentämään. Mulla on nyt myös pari vajaata päivää aikaa tsekkailla Pietariakin, kun oon perjantaina perillä joskus ennen yhtä ja lähetään sitten Moskovaa kohti yöjunalla. Maanantaina mulla on puolestaan aikaa iltaan asti, kun lentoni Pietarista lähtee kaheksan aikaan. Saa siis vähän tatsia siihenki paikkaan :)

Tänään lumesta ei oo enää tietoakaan kun lämpömittari näytti iltapäivällä plus kahdeksaa! Mihin se alkava talvi oikein hävisi?! Huomenna mulla on vielä luentojen puolesta vapaapäivä niin tapaan tämän Lilian puoliltapäivin ja käyn vielä ostamassa junaliput Pietari-Moskova-Pietari välille, kunhan muu porukka on ensin ostanut omansa ja tiedän millä junalla matkustamme. Sehän kun ei onnistu, että he ostaisivat mulle samalla lipun, koska lipun ostoon tarvitaan passi ja mun täytyy ostaa omani itse. Täytyy toivoa että päästään kumminki hengaamaan junamatka porukalla eikä mun tarvi örmyttää yksin ihan eripuolella junaa :D

Ja ihan niinku by the way niin tälle päivää mulla tekis kyllä mieli heittää tämä mokkula jorpakkoon ku koitan varmaan ladata kymmenettä tai viidennettätoista kertaa Salkkareita tvkaistalta vaan AINA tämä mokkula pätkäsee yhteyden kesken kaiken ja on alotettava alusta. THÄÄNKS!