Murmanskin ensilumi

Murmanskissa oli satanu yöllä lunta!! Ja voin kertoa että oottelinkin kyllä jo sitä. Aamulla väsytti ihan pirusti kun kello soi, mutta kun raotin verhoja silmät ristissä ja tajusin, että yöllä oli tullut lunta niin tunsin itteni taas pikkulapseksi, joka on aivan intona ensilumesta! Lähdin reilua tuntia aiemmin liikenteeseen ennen tuntien alkua, kävelin rauhassa kouluun ja nakkasin taas parit kortit postiin. Ja olin tietty tohkeissani lumesta :D Päivän aikana se on vähän sulanut, mutta välillä sitä on satanut lisääkin. Nyt on taas pakkasen puolella niin tuskin se ihan heti sulaakaan.

 

Keskiviikon parturireissu(t) oli taas yks uusi kokemus. Istuin ensin vajaan tunnin yhdessä paikassa, jossa minulle tehtiin teippihuolto about puoleen päähän. Kampaajalla loppui kuitenkin aika ja sovittiin toinen aika torstaille kello kahdeksi. Ja kysyttiin useammalta parturilta niin kaikki olivat sitä mieltä, että teippihuollon voi tehdä ensin ja värjäyksen ja leikkauksen sen jälkeen. Olin vähän ymmälläni, mutta tuumasin että okei, mikäs siinä sitten. Kyseisen kampaamon työntekijät suosittelivat menemään värjäykseen ja leikkaukseen muualle, koska heillä se tulisi tosi kalliiksi. Hyvähän se tietty oli päästä halvempaan paikkaan, mutta harvoin kampaajat itse kehottavat siihen kun tienestiähän se heille vaan olisi :D Katja soitteli sitte vakkarikampaajalleen ja sain ajan hänelle. Tänne kampaamoon mun piti kuitenkin ostaa itse värini, kun halusin kaksvärisen tukan ja tämä mun letti on vissiin muutenki vähän erikoinen näillä leveyksillä. Mentiin sitten Okej- supermarkettiin kattelemaan mulle hyvät värit ja tummasta löysinkin saman mitä käytän Suomessa ja vaaleasta lähti testiin ihan joku randomi Schwarzkopfin väri. Ja letistä tuli kyllä tosi vaalea ja hyvä, tykkään! Mutta sitte seuraavan kerran kuhan alan tehä teippihuoltoa (varmasti Suomessa!) niin siellä on kiva juurikasvu oottelemassa jatkojen alla kun sitä ei oo nyt värjätty ollenkaan :D Keskiviikkoiltana istuimme sitten muutaman tunnin suomalaisten porukalla paikallisen kansainvälisen hotellin baarissa. Oli ihan kivaa kyllä päästä jutustelemaan vaihteen vuoksi suomeksikin!

Tein vihdoin päätökseni Pietariin matkustamisesta ja TADAA- valitsin 27 tunnin elämysmatkan venäläisessä junassa!! :D Lippu yhteen suuntaan maksoi reilu 3000 ruplaa ja lipun ostamiseen tarvi myös tietysti passin, niinkuin melkein kaikkeen täällä. Halvimpaan luokkaan asti seikkailumieleni ei kuitenkaan yltänyt, joten matkustan aavistuksen verran paremmassa luokassa eli en vietä kommuunielämää kaikkien matkustajien kanssa, vaan majoitun neljän hengen hytissä, johon on odotettavissa myös muita matkustajia. Katohan vaan niin meikän tuurilla sinne tulee joku hillitön kuorsaaja, täytynee myös varata korvatulppia! MUTTA sain alapedin niin oon tyytyväinen :D Luvassa siis elämysmatkailua ja takuulla sellanen kokemus, jota en unohda ikinä! Ja matkalla ehtii nähä takuulla monenlaisia maisemia. Kuulin keskiviikon illanistujaisissa hyviä vinkkejä, mihin junamatkalla kannattaa varautua niin täytyy käydä vähän shoppailemassa ennen matkaa. Mukaan täytyy ottaa ainaki ensimmäisenä vessapaperia, wc-suojia vessanpöntölle, släpärit (vessan lattia kuulemma lilluu millon missäkin nesteissä niin ei kannata liata sinne ainoita kenkiä..), kuppinuudeleita ja teetä (junasta saa ilmaiseksi kuumaa vettä), hedelmiä, suklaata ja jotaki tämmöstä. Katjan isä on töissä Venäjän rautateillä ja Katja rimpautteli hänelle kyselläkseen, että onko junassa pistokkeita, jossa voi ladata mm. läppäriä ja puhelinta. Vastaus oli myöntevä, joten otan läppärinkin mukaan niin saan tapettua sillä aikaa. Tosin pistokkeita ei löydy näistä hyteistä vaan ainoastaan käytäviltä niin täytyy sitten hengailla välillä siellä koneen kans. Voi pojat, tästä tulee ikimuistoista! Oon vielä vähän kahden vaiheilla takas tuloni kanssa, että pitäiskö mun kumminki lentää kun se säästäis niin paljo aikaa, mutta kattelen vielä hintoja ja harkitsen asiaa..

Sitä ennen on kuitenkin luvassa huomisen reissu Luujärvelle, jota odotan myös mielenkiinnolla. Kello soi huomisaamuna klo. 6 ja hyppäämme Katjan kanssa klo. 8 Olenogorskiin lähtevään bussiin. Olemme Olenegorskissa noin kymmenen aikoihin, jossa hyppäämme Katjan iskän kyytiin ja menemme hänen kyydillään Luujärvelle. Oleneogorsk on tunnettu porokylä, joten tällä reissulla ei oo epäilystäkään etteikö tulis kotoinen olo porojen puolesta :D Pakko koittaa päästä tänään aikanaan nukkumaan, etten vaan pilkkis koko matkaa ja jaksas katella maisemiakin :)

Mulla on ollut hieman teknisiä ongelmia, sillä olin eilisen ilman nettiä, kun nettiaikani loppui kuukauden tultua täyteen. Käytiin lataamassa mulle taas kuukausi lisää, mutta jostaki syystä se ei vaan alkanu pelittää. Täällä on tosiaan sellanen systeemi, että kun ”mokkulasta” loppuu aika niin sitä täytyy mennä lataamaan johonkin puhelinkauppaan. Paikassa täytyy kertoa liittymänsä numero ja maksaa 400 ruplaa, jolloin netin PITÄISI alkaa pelittää, mutta tosin kävi.. Oltiin myös vuorokausi ilman lämmintä vettä, kun lämmin vesi katkaistiin keskiviikkona ja katkon piti kestää pari vuorokautta, mutta onneksi lämmin vesi alkoi huilata taas eilen. Jääkylmä suihku ei ois oikein iskeny.. Tosin kun se lämmin vesi alko taas pelittää niin se oli aika ruskeata.. Silti aloitin säästölinjan ja päätin lopettaa veden ostamisen kaupasta tai ainakin kokeilla onko mahani samaa mieltä säästämisen kanssa. Olen nyt keittänyt juomaveden ja jäähdyttäny sen. Katotaan reagoiko maha mitenkään kun alotin kokeilun vasta tänään.

Kirjottelin noin pari viikkoa sitten mailia eräälle venäläiselle naiselle, joka vetää täällä suomen kielen opetusta venäläisille, sekä venäjän kielikursseja suomalaisille. Hän oli vastannut minulle tänään ja soittelin hänelle iltapäivällä. Sovimme tapaamisen maanantiksi ja alan auttamaan häntä suomen kielen parissa, kun hän siinä samalla auttaa minua puolestaan venäjän kanssa. Mukavaa! (Ja kiitos Riinalle yhteystiedoista!) Hän on opettanut suomea myös Katjalle ja Katja kehui paljon Liliaa. Kiva saada jotain järkevääkin tekemistä näiden omien venäjän luentojen lisäksi, kun tuota koulua ei tosiaan muuten ole hirveästi :p 

Oon myös todennu, että ei musta ois koko iäkseni asumaan mihinkään suureen kaupunkiin. Jo nämä Murmanskin paikkarit kirraa mun hermoja, kun ne on välillä yhtä täynnä kuin sillipurkit konsanaan ja ihmiset on puskeutumassa sisään heti kun ovet aukeaa eikä kyydistä meinaa päästä pois. Musta tuntuu ettei Kiinan metrotkaan ollu noin täynnä väkeä tai sitte ne vaan oli paljo tilavampia. En oo varma haluanko ees tietää millanen se Moskovan metro sitte on.. 

Ensimmäinen kuukausi tuli täyteen tällä viikolla ja yhä edelleen oon sitä mieltä, että hyvin pyyhkii ja nappivalinta pienistä erikoisuuksista ja epämääräisyyksistä huolimatta ;) Ja tiedoksi sinne Suomeen; oon lähettäny postia sukulaisille ym. mutta Venäjän posti on yksi hemmetin hidas keksintö, joten postin kulkeutuminen Suomeen asti voi kestää kuukaudenkin. Ei siis mitään hätää, kortit tulevat perille sitten kun tulevat :)

Mun koulu, joka on tosiaan vihreä!

Nyt viikonlopun viettoon ja valmistautumaan huomiseen reissuun, palaan asiaan myöhemmin matkakokemusten myötä :) Rentoa viikonloppua vaan kaikille!