Taas viikonloppu!

Niin sitä taas vaan eletään viikonloppua, täytyy sanoa että viikot menee aina ihan mahottoman nopiasti! Lähetään tosiaan huomenna sinne kissanäyttelyyn Katjan ja hänen kaverinsa kanssa ja muuten suunnitelmat ovatki ihan auki. Rentoa oleilua tiedossa. Käytiin tänään pyörähtämässä mun tuutorin kans taidemuseossa, mutta ei kierrelty siellä sen isommin kun sovittiin vaan sen yhden museon henkilökuntaan kuuluvan kanssa, että ilmotellaan kun halutaan tulla sinne niin ne tietää valmistautua ja vähän esitellä paikkoja. Tää nainen oli innoissaan kun kuuli että oon Rovaniemeltä kun hän on käynyt siellä Arktikumissa ym. ja käytiin jopa jonkinlainen keskustelu venäjäksi, hyvä minä!! :D

                                                    Museon pihalta

                                         Itte taidemuseo

Tänään kaupasta tullessani mulla pisti taas silmään suomalainen S-marketin kauppapussi, jossa mainostettiin bonuksia ostoistasi :D Oon jo nähny täällä monta sellasta ja todennu, että kai ihmiset sitte kulkevat Suomessakin ostoksilla kun miten muutenkaan semmoset pussit ois tänne päätyneet.. 

Käytiin eilen Oljan kans kattelemassa mulle treenikassia ja löydettiinkin sellanen yhestä vähän keskustan ulkopuolella olevasta kauppakeskus Forumista. Sellanen ihan näppärä Adidaksen kassi ja se oli jopa ihan kohtuuhintainenki kun joku reilu 1400 ruplaa eli aikalailla Suomen hinnoissa ellei jopa vähän halvempi. Istuskeltiin sitte kahvilla ja puhuttiin kaikkea vaihdossa olemisesta. Olja heitti hyvin kun se jaksaa ihmetellä, että miten minä oikeasti tulin Murmanskiin  niin hän sanoi että tää on varmaan sama asia mulle kuin jos se lähtis tyyliin Afrikkaan :D Sanoin hänelle myös, että mietin sillon vaihtoa suunnitellessani myös Ausseihin hakua niin hän vaan tuumasi tyyliin että ei hemmetti kun yks urpo valitsee Murmanskin Aussien sijasta! Mulla on lisäksi tullu hirveä reissukuume ja oon alkanu vakavissani harkita ainaki Pietarin reissua tämän vaihdon aikana ja saas nähä mitä kaikkea sitä keksiikään :)

Törmäsin tänään ekan kerran kodittomiin. Hätkähdin kun kävin kaupassa ja huomasin semmosen pienen muutaman kodittoman miehen leirin ihan tässä kotikadun varrella, eikä edes kovin kaukana meidän kerrostalosta. Siellä ne raukat istuivat yhen pusikon keskellä nuotion ympärillä ja tänäänkin on satanut pitkin päivää. En tiiä oisko nää ollu samaa porukkaa kun näin yks päivä, kun yks mies konkoili katutasolta yhestä kellarin ikkunasta kadulle..

Vaikka tämä onki ihan jees paikka niin kyllä se kliseinen sanonta "on lottovoitto syntyä Suomeen" pitää ihan paikkansa. Jokaiselle tekis ihan hyvää käydä vaikka muutamia päiviä jossakin vähän erilaisemmassa paikassa ja miettiä sitten, ennenkuin avaa seuraavan kerran suunsa ja valittaa turhistakin asioista. Meillä Suomessa on asiat oikeasti tosi hyvin! :) Meillä on sananvapaus, hyvä palkkataso ja sosiaaliturva, kaikesta huolimatta ihan hyvä hallituskin ja asiat vaan ovat kaikin puolin hyvin, kunhan ei tee asioista vaikeita!

Tässä muutamia kuvia asuintalostani ja kämpästä ylipäätänsä, kun niitä ei ole tullu aiemmin laitettuakaan..

                          Meidän hississä mainostetaan reissuja Ivaloon&Rovaniemelle!

                                                   Eteinen

                                                   Keittiö

                                                     Keittiö

           Vessa :D Ja VAALEANPUNASTA vessapaperia, arvatkaa kuka kävi kaupassa?! :D

                                                  Rappukäytävä

                                                    Hissi

                                          Vasemmanpuoleinen ovi on meidän kämppään

                                  Postilaatikot

Mun päivä ei menny venäjän luentojen osalta ihan nappiin, koska menin tunnin myöhässä koululle kun olin merkannu sen alkamisajan väärin!! Ihmettelin kun Elenaa ei vaan näkynyt eikä kuulunut niin törmäsin häneen sitten kahden jälkeen ja hän heristi mulle nyrkkiä :D Tunti olikin alkanut klo. 12.30 eikä klo. 13.30 niinkuin oletin, ounou! Mutta katottiin tiistain luentojen aika ja tällä kertaa Elena katto että merkkasin sen varmasti oikein :D Mutta näitähän sattuu!

Leppoisaa viikonloppua kaikille! :)

Murmanskin arkea

Hmm.. Ostin eilen ittelleni venäläisen Cosmopolitanin lokakuun numeron, joka on ensinnäkin 530 sivua paksu! Tässä siis tosiaankin menee varmaan keviästi koko lokakuu, että saan tämän (ehkä) luettua tai edes joten kuten ymmärrettyä. Mutta harjoitusta, harjoitusta! Totesin myös, että on ihan hyvä että kuljen siellä salilla kun kaupasta tarttuu harva se kerta mukaan jotaki kivoja herkkuja, mitä haluttaa testata. Eilen ostin venäläisiä konvehteja, kun täällä myydään niitä niinkuin irtokarkkeja ja ne ovat kivannäköisissä papereissa. Ostin yhden kappaleen montaa eri sorttia ja testailin niitä. Osaa en kyllä osta toista kertaa, mutta osa oli niin hyviä, että niitä pitää kyllä ostaa sitten joulukuulla kotiin asti vietäviksi!

Bongasin teiden varsilta mainoksia viikonloppuna järjestettävästä eläinnäyttelystä, johon aiotaan lähteä Katjan kans! Ihana päästä kattelemaan sinne kissoja ja ties mitä kaikkia söpöliinejä :) Oon pistäny merkille, että teiden varsilta löytyy myös mahottomasti juristien mainoksia! Täällä heistä on nimittäin ylitarjontaa, koska lakia voi lukea melkein jokaisessa yliopistossa jo yksistään Murmanskissa! Ja kun otetaan huomioon kuinka monta yliopistoa Venäjällä kaikkiaan on.. Ehkä tuo meidän systeemi Suomessa on ihan hyvä niin meille riittää paremmin töitäkin.

Harva se päivä tulee vastaan sellaisia tilanteita, että esim. kaupoissa, salilla tms. ihmiset höpöttelevät mulle hyväntuulisena jotakin, mutta mulla ei vaan oo hajuakaan siitä mitä he puhuvat!! :D Eilen kun kattelin kaupassa banaaneja ja suurin osa niistä oli aika huonoja niin yks mies alko puhua mulle jotaki banaaneista, sen kyllä ymmärsin, mutta siihen se mun ymmärtäminen sitte jäikin :D Nyökkäilin ja hymyilin hälle ja mutisin jotakin da da- tyyppistä ja hivuttauduin siitä sitten toiselle hyllylle :D

Bongasin tänään myös halvemman kojun, jossa myytiin maatuskoja. Isommat olivat 600 ruplasta ylös päin, joten huomattavasti halvempaa mitä Lenin Prospectin varrella! Nyt on selvästi oikea suunta niin pitää vielä kattoa pari paikkaa, jotka Olga mainitsi niin pääsee ehkä maatuska ostoksille jossakin vaiheessa :) Käytiin tänään tyttöjen kans Murmanskin taidemuseossa tutustumassa yhteen moskovalaisen Aleksandra Vasilevan kokoelmasta kasattuun vaatenäyttelyyn, mutta se oli vähän pettymys. Siinä oli kasariteema ja siellä oli mm. kaikkia Dallas- tyyppisiä vaatteita ja Dioria, Chanelia ym. mutta oletin että se ois ollu paljon suurempi ja jotenki kattavampi. Mutta tulipahan nähtyä!

Tein myös hyvällä omallatunnolla sellasen päätöksen, että en ota täällä mitään muita opintoja kuin tuon venäjän. Mulla on siitä luennot kolmesti viikossa ja siinä mun varsinaiset opiskelut. Oon tullu tänne kielitaidon perässä ja aion nyt myös keskittyä siihen :) Usein tuntuu, että vapaa-ajalla oppii melkein enemmän kunhan vaan on itse aktiivinen :) Siinä sivussa saa vähän sitte omaakin aikaa kun Rovaniemellä on koko ajan hirveä kiire ja härdelli opiskelujen kanssa niin pitää nyt nautiskella tästäki täällä olosta. Jos keväällä ei näytä olevan tarpeeksi noppia kasassa niin sitten käydään kirjeenvaihtoa Kelan tätien kanssa :D

Ilmat täällä ovat olleet ihan mukavat nyt parin päivän ajan, kun mittari on näyttäny kymmentä astetta ja aurinkokin on paistanu, ainaki välillä. Näppärässä syyssäässä siis mennään- toistaiseksi :)

Ai niin, ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa mieskonduktööri bongattu!!

Osaksi Murmanskin suomalaisyhteisöä

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen päivä takana päin. Kun heräsin aamulla ja avasin verhot niin koko Murmansk oli kauttaaltaan harmaan usvan peitossa, eikä eteenpäin juurikaan nähnyt. Kun lähdin kävelemään instituuttia kohti kymmenen pintaan niin lämpömittari näytti kolmea ja koko kaupunki oli sumun peitossa. Iltapäivällä saikin sitten naatiskella auringonpaisteesta niin piristipäs kummasti :)

Mulla oli kahdelta tapaaminen Suomen konsulaatissa. Kahviteltiin ja istuskeltiin reilu tunteroinen konsulin sekä media- ja kulttuurivastaavan kanssa ja täytyy kyllä sanoa että oli mukava päästä jutustelemaan heidän kanssaan. Kulttuuri- ja mediavastaava Sari esitteli mulle lopuksi paikkoja ja juttelin myös parin viisumivirkailijan kanssa, jotka olivat yhtä mieltä siitä, että oon tehnyt oikean valinnan tullessani juuri Murmanskiin. Myös minulle kolahtaa postiluukusta kutsu itsenäisyyspäivän juhliin joulukuun lähestyessä niin tässähän tulee vielä lähtö mekon ostoon jossakin vaiheessa :D Ilmapiiri konsulaatissa oli tosi mukava ja tuli heti tervetullut olo. Suomalaisyhteisö täällä on niin pieni, että siihen on helppo päästä sisään. Tässäkin taas yksi pluspuoli Murmanskista. Minun ja konsulaatin porukan lisäksi Murmanskissa on yksi suomalainen mies niin hirveästi meitä ei ole :D

Kyselin paljon kaikenlaista ja lähinnä minua kiinnosti millaisilla taustoilla ihmiset olivat konsulaattiin päätyneet. Kaikkia yhdisti venäjän kieli, jota jokainen heistä oli opiskellut. Konsuli tietysti sitten diplomatiaa siihen päälle. Suomalaisten lisäksi konsulaatissa työskenteli muutama venäläinen viisumivirkailija. Minua myös kehoitettiin pistämään vuodenvaihteessa hakemusta konsulille, mikäli mahdollinen kesätyö viisumivirkailijana kiinnostaisi. Saas nähä mikä fiilis on sitte joulukuussa :D

Lisäksi oli ihana saada kunnon kahvia, koska meillä kämpillä ei ole ollenkaan kahvinkeitintä, vaan vesi keitetään vedenkeittimellä ja tehdään sitten purukahvia. Sari antoi mulle pari nippua Suomesta kertovia esitteitä tms. niin kiikutan ne sitten Katjalle ja Oljalle, jotka ovat molemmat olleet Suomessa vaihdossa ja etenkin Katja on kiinnostunut Suomesta :) Sari myös sanoi, että jos tulee jossakin vaiheessa oikein Suomea ikävä niin konsulaatista voi hakea lainaan suomalaisia leffoja :D

Kyselin myös onko Murmanskissa havaittavissa minkäänlaista yritystoimintaa suomalaisten taholta. Ainut merkittävämpi suomalainen bisnes täällä on Finpron telakkateollisuus (jos jotaki kiinnostaa niin tässä pikku juttu aiheesta http://www.finpro.fi/murmansk-2011). Tosin telakalla on töissä ainoastaan venäläisiä. Konsulaatissa kehoitettiin ottamaan yhteyttä projektin vetäjään Andreyhin, mikäli haluaisin kuulla aiheesta enemmänkin.

Käytiin illalla Katjan ja Olgan kans leffassa ja oli kyllä kivaa, vaikka en siitä lähelle kaikkea ymmärtänytkään :D En tiiä mikä leffan nimi on suomennettuna, mutta kumminki Sarah Jessica Parker oli siinä pääosassa ja tää oli semmonen komedia. En oikein tajunnu aina niitä vitsejä (tai ainaki oletin niiden olevan vitsejä ku kaikki muut nauro paitsi minä :D) niin kyselin sitte aina tytöiltä että mitä tässä nyt tapahtuu :D Mutta kiva kokemus kumminki ja tajusin ite pääidean ja asiakokonaisuuden mistä kullonki puhuttiin. Meillä oli luppoaikaa ennen leffaan menoa niin kyselin tytöiltä kaikkia hyödyllisiä ja vähemmän hyödyllisiä sanoja/sanontoja venäjäksi, taas uutta listaa opeteltavaksi :) Nyt osaa kirota nätisti ja vähän vähemmän nätisti venäjäksikin :D

Viisumipaperinikin ovat nyt lähteneet eteenpäin ja saan monikertaviisumini 16. lokakuuta. Siihen asti olen siis jumissa täällä kun en pääse poiskaan :D Ei vaine, en nyt tiedä tulenko joka tapauksessa edes käymään Suomessa vaihdon aikana, mutta toisaalta pitäis mulla kyllä päästä käymään Jannella vähän parturoitavana :P Aika näyttää!

                                   Dosja on bongannu uuden nukkumapaikan mun laukun päältä :)

Sateisesta Murmanskista päivää!

Viikonloppu meni ihan mukavasti. Eilen päivällä kävin salilla ja saunomassa. Oli ihana päästä pitkästä aikaa saunaan (vaikka se oliki turkkilainen sauna) mutta sauna enivei! :) Illalla lähettiin sitte Katjan ja Nastjan kanssa paikallisiin hiphop- bileisiin. Siellä soitettiin hoppia ja Nastjan poikakaveri esiintyi siellä kaverinsa kans (ohessa myös vähän kuvamatskua). Nämä bileet olivat periaatteessa opiskelijabileet, sillä siellä oli ainoastaan opiskelijoita. Murmanskissa kun ei nimittäin ole mitään varsinaista opiskelijaelämää. Täällä ei vaan kerta kaikkiaan järjestetä mitään opiskelijoille niinkuin meillä Suomessa. Siispä jos haluaa bilettämään niin bileet on aina pistettävä itse pystyyn.

Sain kyseisissä bileissä myös uteliaita kyselyitä osakseni kun porukka huomasi etten oo paikallinen. Pari tyttöä oli ihmeissään siitä, MIKSI tulin MURMANSKIIN enkä lähtenyt esim. Pietariin :D Totesin vaan että hain jotakin erinlaista ja tämä on sitä :D Sitte kun lähin sieltä niin jotku ihan tuntemattomatki huikkasi heippoja sieltä.

Tämä bilepaikka oli rehellisesti sanottuna päälle päin aika kämäsen näkönen rakennus, josta kyllä huomasi että se on tehty nuorten bileitä varten. Sitä vois ehkä verrata osittain hieman Kuusamon Tetraan, mutta pienemmässä mittakaavassa tosin ja ehkä vielä vähän kämäsempi. Musiikki soi aavistuksen verran liian kovalla, mutta hauska kokemus kyllä! :D Ja nuissa bileissä soitettiin House of Painin Jump around niin propsit siitä!! Oon monesti yrittäny toivoa sitä esim. Onnelassa- tuloksetta.

Huomasin myös, että oli VIRHE tehä eilen jalkatreeni ennen rimpsalle lähtöä. Nimittäin tuon paikan vessa oli semmonen, että se kysy reisilihaksia kun eihän siinä pöntöllä voinu herran tähen istua kun se oli semmosessa kunnossa se vessa!! Eli mitä tästä opimme: jos on lähdössä liikenteeseen viikonloppuna niin ei kannata tehä jalkatreeniä ennen lähtöä!

Lähettiin tänään mun tuutorin kans kattomaan sellasta rap- tyyppistä open air- esitystä, jonka tarkotus oli innostaa ihmisiä opiskelemaan saksaa. Tää porukka kiertää ympäri Venäjää vähän niinku markkinoimassa saksan opiskelua. Mutta täytyy sanoa että se oli kyllä aika floppi! Ja sää oli kehno niin alkuosa esityksestä oli yhen yliopiston sisätiloissa, missä ei nähny mitään kun esiintyjillä ei ollu mitään koroketta ja porukkaa oli niin paljo eessä. Sitte ulkona oli vaan jotaki footbagin potkimista ja siinäpä se oliki :D Lähettiin sitte yhteen kahvilaan istuskelemaan kun tuolta ei saanu mitään irti. Tämän jälkeen käväsin mutkan kämpillä hakemassa vaatteet mukaan ja lähin sitte salille saunomaan :D Sielläki tainnu sana kiiriä, etten oo täkäläisiä kun vastaanoton rouva alko juttelemaan mulle, että en taida olla venäläinen ja kaikkea tämmöstä :P

Ai niin muuten, yks asia mikä herätti minussa suuresti hämmästystä niin oli se, kun kuulin yks päivä täällä kahvilassa NYLON BEATIN suomenkielisen biisin, joka oli vieläpä vanha!! En ymmärrä mitenhän se oli tänne soitettavaksi päätyny :D

Ja oon pistäny merkille sen asian, että vaikka pohjoisen ihmisiä pidetään monesti lepposina, tai minusta ainaki Rovaniemellä ihmiset on monesti hyväntuulisia ja tuntemattomatki saattaa alkaa juttelemaan lenkkipolulla, niin sitä vastoin täällä ihmisillä tuntuu olevan koko ajan hirveä kiire kun niiden menoa kattoo kaupungilla, porukka saattaa melkein kävellä päin eikä vaivaudu pyytelemään tönimistään ateeksi tms. Voi että mulla tänään jurppi kaupassa yks muori ku sunnuntai on näköjään muutenki sellanen päivä, että oli virhe lähteä ostoksille ylipäätänsä kun kauppa tupaten täynnä porukkaa, niin ladoin siinä omia tavaroitani kassahihnalle ja laitoin sen seuraava asiakas- kyltin mun ja sen muorin ostosten väliin niin se pokkana otti sen siitä välistä ja laitto sen omien ja sen edellisen asiakkaan ostosten väliin, eikä vaivautunu ottamaan sitä kylttiä siitä hihnan reunalta, vaikka niitä oli siinäki useampi kappale. 

Tämä päivä on ollu sään puolesta kyllä niin ahterista! Ulkona tihkuttaa vettä ja koko päivä on ollu ihan harmaa :/ Olga tuli just töistä kotiin ja hänen kaverinsa tuli käymään kylässä. Juteltiin tossa hetki niitä näitä venäjäksi, en ees ehtiny jäätyä ja jäädä sanattomaksi kun tuli niin äkkiä tuo tilanne :D Kyllä sitä vaan joka päivä oppii jotaki uutta :)

Lenssua liikenteessä

Toinen viikonloppu Murmanskissa on aluillaan, aika kyllä on menny ainaki tähän asti hyvinki nopiaa! Eilinen päivä meni paljolti sängyn pohjalla pötkötellessä kun taisin tosiaan vähän paleltua sillä meidän keskiviikon kiertoajelulla niin sain tuntea sen nahoissani sitte eilen. Tänään on kumminki ollu jo parempi päivä ja selvisin illalla salillekkin. Huomasin ilokseni että SAUNA TOIMII niin kunhan heräilen huomenna niin kerään kyllä päivällä saman tien kimpsut ja kampsut mukaan ja lähden saunomaan!! Sama suunnitelma todennäköisesti sunnuntainaki, on kyllä niin ihana päästä saunaan! Näitä elämän pieniä iloja :) Mulle on myös muodostumassa viikonloppu perinne tosta herkku smetanatortusta kun ostin taas semmosen ittelleni, nam! :P

Tänään selvitin arkielämän haasteet sarjassamme postissa asioinnin. En oikein tiennyt miten siellä olisi kuulunut asioida, joten menin kyselemään postin kioskista että myydäänkö siellä kirjekuoria ja postimerkkejä. Pänttäsin näitä oleellisia sanoja tämän viikon ja muistinkin ne ihan hyvin tänään :D Sain kuin sainkin kirjekuoren ja postimerkit ja ekan kortin kuoressaan matkalle kohti Suomea! Tästä rohkaistuneena ostinki nyt läjän kortteja ja alan kirjottelemaan niitä sitte pikku hiljaa :)

Tänään kämpän lämmityskin alkoi toimia! Aamulla pihalla oli enää neljä plusastetta, kun lähdin etenemään luennoille. Kaupungin lämmitysjärjestelmä on sellainen, että se kytketään päälle vasta kun ilma viilenee tarpeeksi. Tähän asti kämpässä ei siis ole ollut ollenkaan lämmitystä, mutta silti täällä on ollut aika lämmin! Tälle aamua kyllä jo vilutti vähän nousta peiton alta, mutta onneksi patterit lämpiävät nyt.

Ohessa jälleen lyhyesti ja ytimekkäästi muutamia tällä viikolla havaittuja huomioita Murmanskista:

-Yliopiston vessat ovat kyllä rehellisesti sanottuna aika kauheita! Vetää vertoja niille Shanghain yliopiston vessoille, jossa oli reikä lattiassa. Ekan kerran kun menin vessaan niin melkein olisin rankannut sen reiän lattiassa houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.. Hassu yhtälö kun pynttäytyneet naiset kulkevat sellaisissa vessoissa.. Eikä vessan hanakaan toiminut, kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille joka on kehittänyt käsidesin!

-Olen rohkaistunut käyttämään myös julkista liikennettä, koska totesin että vilustuin varmaan senkin takia kun kävelen niin hikoan ja sen jälkeen vuorostani palelen niin ei tee hyvää. Matka yhteen suuntaan maksaa 15 ruplaa eli siitä ei hirveästi köyhdy ;) Toisin kuin Suomessa, täällä ratikoissa on konduktööri, joka on tähän asti sattunut olemaan aina nainen. Busseissa ei ole myöskään mitään kortinlukijaa, joten liput näytetään aina konnarille.

-Kaupunki halutaan pitää selvästikin puhtaana. Jalkakäytäviä pestään ja roskiksia on säännöllisin väliajoin eikä kaduilla juuri näy roskia. Eilen näin, kuinka yksi tyyppi maalasi kulahtaneita roskiksia uudelleen. Täytyy vaan todeta että sinänsä ihan esimerkillistä toimintaa :D
-Oon yrittäny ettiä perinteisiä Murmansk- postikortteja, mutta niitä ei vaan löydy!! Kaikenlaisia muita kortteja kyllä senki edestä. Argh!
-Oon myös vähän järkyttyny maatuskojen hinnoista kun semmonen iso (ehkä joku 10-15cm korkea) maksaa päälle 1000 ruplaa (about 30e)! Voi siis olla ettei heru hirveästi maatuskoja tuliaisiksi..

Iloista viikonloppua vaan kaikille! :) Tämä kaveri hengaa joka päivä tuolla Lenin prospectin varrella ja tänään päätin vihdoin ja viimein ottaa siitä kuvan :)

Ja tsemiä vaan kaikille hirvijahtiin lähtijöille! Minä alan latailla tämän illan Salkkareita tvkaistalta ja alan naatiskelemaan smetanatorttua :p Huomenna olisi tarkotus suunnata Katjan ja muun porukan kanssa jälleen Murmanskin yöelämään ja sunnuntaina taas skypetreffit kotikonnuille.

Ja niin tosiaan, soittelin tänään myös Suomen konsulille ja sovin treffit Suomen konsulaattiin maanantai-iltapäiväksi. Tiedossa siis mielenkiintoinen maanantaipäivä :)

Kivakivakiva!

Tähän päivään on mahtunu taas paljon kaikenlaista. Lähin aamupäivästä instituutille hakemaan vuorkasoppariani ja aattelin että käväsen siellä pikasesti ja menen sieltä suoraan salille. Lähin liikenteeseen tuulihousuilla, jota muuten kukaan muu täällä ei näytä tekevän, mutta onneksi mulla on tarpeeksi iso ego siihen :D Instutuutille päästyäni kyselin samalla ohimennen, olisiko kenelläkään tietoa ”Business English”- kurssin ajankohdasta kun täällä ei hirveästi oo valinnan varaa noissa englannin kielisissä kursseissa ja enemmänkin vois toki opiskella kun pelkkää venäjää. Noh, yhdellä puhelulla selvisi että seuraavat luennot ovat iltapäivällä niin pääsin siis aloittamaan tänään bisness-enkun. Sitte mulla piti käydä ottamassa yhennäköset passikuvat viisumia varten (kyllä, täälläkin vielä viisumiprosessi edessä, mutta sen hoitaa tällä kertaa mun kv-henkilöni) niin kyllähän se kello käviki jo siihen malliin että en ikinä ehtiny mihinkään salille vaan sompailin päivän tuulihousuissa ympäri kaupunkia ja kun pääsin kämpille syömään ja vaihtamaan vaatteet niin sitte pitiki lähteä kävelemään takas instituutille ja luennoille :D Toi bisnesenkun ryhmä on aika pieni, mun lisäksi kuus venäläistä, ja alussa vaati vähän totuttelua oppia kuuntelemaan englantia venäläisellä aksentilla. Mutta tota on kerran viikossa niin eiköhän siellä tuu kuljettua :)

Tapasin sitten Katjan heti luentojen jälkeen ja lähettiin istuskelemaan yhteen kahvilaan. Käytiin mielenkiintonen keskustelu venäläisestä propagandasta ja Venäjän hallituksen toiminnasta. On hyvä että täältä on alkanu saamaan semmosia tuttuja, keneltä noista asioista voi kysellä ihan varauksetta eikä tarvi pelätä ihmisten reaktioita. Ittellä suomalaisena vaan on vaikea käsittää sitä, miten sananvapautta voidaan rajoittaa niin paljo valtion toimesta! Ja miten vielä nykyaikanakin joku valtio voi toimia niin! Ihmiset voivat kyllä puhua asioista keskenään ja kritisoida niitä, mutta asiasta ei voi kirjoittaa esim. yleisesti sanomalehtiin, koska se ei ole soveliasta. Venäläisten keskuudessa on havaittavissa tyytymättömyyttä asioihin, mutta todellisuudessa kukaan ei voi tehdä asioille mitään. Mielenkiintoista nähdä kuinka propaganda ehtii vielä kärjistyä ennen marraskuuta, jolloin täällä järjestetään presidentin vaali. Aika hyvään saumaan tuli tämä vaihto niin ehtii vähän saada käsitystä siitäkin.

Lenin tuntuu olevan kova sana kaikkialla, sillä täältäkin löytyy Lenin- patsas, pääkatu on Lenin Prospect, löytyy Lenin aukiota yms. niinkuin monesta monesta muustakin kaupungista Venäjällä. Kirjoittelen täällä vaihdon aikana oppimispäiväkirjaa oman yliopistoni Venäjän maantuntemus kurssia varten ja siihen tulisi sisällyttää myös vaihdon aikana opittua niin mielenkiintoista nähdä mitä kaikkea tässä ehtii vielä saada selvitettyä Venäjästä.

Kyselin Katjalta myös siitä, että onko miliisin muuttuminen poliisiksi näkynyt millään tasolla tai muuttanut asioita, mutta siihen hän ei oikein osannut vastata. Selitin hänelle, että meillä Suomessa on oma käsityksensä miliisistä ja kuinka miliisin muuttumista poliisiksi uutisoitiin meidänkin mediassa.

Loppuilta meni mukavasti, kun hyppäsimme Katjan ystävän punaisen Lada Samaran rattaille, joka ei meinannut ensin edes käynnistyä, joten ei muuta kun konepeitto auki ja kohtapuoliin päästiinki jo kruisailemaan ympäri Murmanskia :D Selitin heille, että meilläkin on aikanaan ollut Samara silloin kun olin pieni (ihan oikeasti! Ukki oli aikanaan ostanu samaran ja kun ukista aika jätti niin auto kulkeutui meille :D). Katja ystävineen näytti mulle erinäisiä nähtävyyksiä Murmanskissa. Käytiin kattomassa Maailmansodan muistomerkkiä, Kurskin muistomerkkiä (joka oli muuten tehty Kurskin palasesta, joka saatiin aikanaan nostettua merestä), Murmanskin pääortodoksikirkkoa ja ajelimme Kolan puolella. Kola on reilun viiden kilometrin päässä Murmanskista sijaitseva oma noin 30 000 asukkaan ”kylä”. Sieltä käsin Murmansk näytti hämärässä mitä melkosemmalta kaupungilta ja oli yhtä valomerta. Kuulin myös, että Murmansk on noin 30km pitkä kaupunki (minkä kyllä huomaa, ajellessa huomasi että se on ihan hemmetin pitkä!!) ja kapeimmalta kohdaltaan se on vaan 3km leveä. Kaupungilta löytyi myös kyltti Kirkenes 230km, joten Norja on hyvinkin lähellä. Siltaa, joka johtaa Norjaan vievälle tielle, kutsutaan sillaksi Eurooppaan. Ja oli muuten ihan jäätävän kylmä tuuli, pakko kait tässä on kohta kaivella itelläki talvitakki esiin!!

                                                 Ortodoksikirkko

Yksi muistomerkillä olleista seppeleistä 

Maailmansodan muistomerkki

Ja vielä tuohon Kurskin muistomerkkiin liittyen, niin siihenkin liittyi oma tarinansa. Hylyn palanen oli saatu nostettua merestä kyllä ajat sitten, mutta itse muistomerkki oli vielä melko uudehko, sillä hylyn palanen oli unohdettu jonnekkin tyyliin romukoppaan useiden vuosien ajaksi, kunnes se oli vapaaehtoisten voimin etsitty ja kunnostettu muistomerkiksi. Mielenkiintoista..

Huomasin ilokseni myös sen, että mun kielikorva on kuin onkin alkanut tottua pikku hiljaa venäjään ja ymmärsin joitakin juttuja jo ihan hyvin kun kuuntelin mitä muut puhuivat. Tehtiin Katjan kanssa diili, että huomenna meillä on venäjä-suomi päivä ja puhutaan pelkkää venäjää ja suomea kun Katja haluaa kehittää suomen kieltään ja minä venäjää. Tästä tulee hauskaa :D Katja on tosiaan ihan rakastunut Suomeen ja hänen isänsä on lähtöisin Karjalasta.

Oon kyllä niin tyytyväinen valintaani ja siihen, että päätin lähteä Murmanskiin. Tästä vaihdosta tulee kyllä saamaan niin paljon irti, kun sompailen täällä ainoana vaihtarina ja hengailen pelkästään paikallisten kanssa. Saa nähä mitä kaikkea tässä matkan varrella vielä ehtiikään tapahtua :)

                                     Rakkauslukot ovat levinneet Murmanskiinkin.


Spokojnoj notsi, hyvää yötä! :)

Tehokas päivä :)

Kaikilla tää päivä ei oo tosin ollu hirveän tehokas kun tuo koirulikaveri vaan nukkuu kaikki päivät pitkät kun ei oo mitään muutakaan järkevää tekemistä :p Ekat venäjän tunnit meni tänään oikeinki mukavasti ja voin sanoa ymmärtäneeni miltei kaiken mitä Elena mulle puhu!! :) Hän osaa kyllä laskeutua hyvin opiskelijan tasolle eikä puhua posmita hirveätä vauhtia vaan puhuu selkeästi ja käyttää semmosta kieltä, jota on helppo ymmärtää. Lähettiin liikenteeseen ihan perus ääntämisjutuista ym. ja siitä se taso lähtee sitte pikku hiljaa nousemaan. Tän viikon seuraavat tunnit onki vasta pe kun Elena lähtee matkoille ja normaalisti meillä ois venäjää kolmesti viikossa. Aikaa kehitellä jotaki jännää, siispä soittelen huomenna tolle Suomen konsulille ja kyselen löytyiskö heiltä tällä viikolla aikaa esitellä konsulaattia :)

Sain tänään myös hommattua itelleni salikortin ja tein sen vieläpä ihan ite venäjäksi, yksi haaste selätetty! Tuo sali on nimeltää Lady Fitness, koulumatkan varrella ja ehkä joku 1,5km kämpiltä. Kortti maksaa 2240 ruplaa kuussa eli euroina vajaa 60e eikä sen käyttäminen oo millään tavalla rajoitettua ja käydä saa niin monesti viikossa kun tekee mieli. Mii laik! Sain myös selevitettyä, että mulla on oma ohjelma, enkä tarvi ohjaajaa tai uutta ohjelmaa niin se laski vielä vähän hintaa :) Sauna vaan nie rabotaet tällä hetkellä eli ei auta ku ootella peukut pystyssä ja toivoa että pian pääsee jo saunomaan!

Oon alkanu katella nyt iltasin venäläisiä telkkariohjelmia että kielikorva oppis vähän paremmin venäjän taajuudelle ja jos siinä oppiski vähän jotain samalla. Paitsi myönnetäköön että latailen parhaillani tämän illan Salkkareita tvkaistalta että pääsee kattomaan ne ku jäi niin jännään kohtaan perjantaina :D

Aamupäivällä täällä oli jonku aikaa ihan nätti ilma kun aurinkoki paisto, tosin lämpötila ei taida nousta enää päälle kymmenen. Nyt tunnostaa olevan muutenki sellanen ajankohta, että kaikki on enemmän tai vähemmän kipiänä niin täytyy toivoa että itte onnistuu välttymään lenssulta ettei tarvi lähteä harjottelemaan kielitaitoa apteekkiin :p Kyselin Olgalta äsken, että millon täällä on yleensä pahin kaamosaika niin ehkä ehdin saada joulukuussa vähän osviittaa sitte siitäki.. Alotin D-vitamiinikuurin jo heinäkuussa ihan kaiken varalta että saa ehkästyä pimeysväsymystä :D

Ai niin, lisäyksenä vielä eiliseen päivitykseen tosta yökerhosta, niin sinne oli tosiaan pienimuotonen turvatarkastus kun poke tarkisti laukun ettei siellä oo mitään ylimäärästä ja sitte piti mennä sellasen portin läpi ettei oo mitään aseita tms. mukana. Aika amerikan mallia!

Skypeteltiin eilen äitin ja iskän kanssa niin sai kuulostella Munalantienki kuulumisia :D Äiti tuumasi että onpa ajat muuttuneet Venäjällä sitte niiden aikojen kun se on ite käyny Moskovassa 80- luvulla. Ei se oo ihme että ihmisillä on ennakkoluuloja Venäjää kohtaan jos kaikki aattelee että täällä on vielä samanlaista kun sillon. Kyllähän ne ajat muuttuu ja kaikki nykyaikaistuu.

Minna anto mulle eilen piristävää palautetta siitä, kuinka kiva on lueskella miten täällä rajan takana menee ja kuinka omakin käsitys tästä paikasta muuttuu sitä mukaa kun kuulee millasta täällä todellisuudessa on. Mulla oliki lähtiessä tavoite, että kirjottelen tänne mahdollisemman kattavasti millasta täällä on ja toivoin, että saan kumottua ihmisten (itteni mukaan lukien) ennakkoluuloja ja vääriäkin käsityksiä elämästä täällä. Täytyy sanoa että ne omat käsitykset on muuttunu kyllä monilta osin jo nyt! Mun tutor ja kaverit täällä ovat kyselleet, että onko tämä paikka mun mielestä kauhea tai onko mulle tullu jotaki yllätyksiä täällä niin sanoinkin heille, että odotin että tämä ois ollu jotenki pahempi tai paljo shokeeraavampi paikka vaan toisin kävi. Pelkkä positiivinen yllätys ollu vaan :)

Perinteisiä kultahampaita oon muuten nähny täällä parin vanhemman rouvan suussa. On se vaan härskin näköstä ku semmonen väläyttää hymyn ja kultahammas/hampaat vaan loistaa suussa :D 

Kannatetaanhan kotimaista ruokaa tälläkin puolen rajaa. Ties vaikka nuihinki ois käytetty meidän lehmien maitoa ;)

Havaittavissa merkkejä talven tulosta..

Kaupungilla liikkuessa huomaa, että talvi alkaa tehdä pikku hiljaa tuloaan. Tänäänkin tuuli oli niin pistävä, että osa ihmisistä oli vetänyt pipon päähän ja hanskat käteen talvitakeista puhumattakaan, joita on näkynyt koko viikon ajan. Voi olla että vetäsen huomenna suosiolla hanskat käteen, kunhan lähden kävelemään koulua kohti.

Päätin myös tänään, että nyt kun tämä viikko on vaan tullu sluipailtua niin huomenna ryhdyn tuumasta toimeen monenkin asian suhteen. Sanoin Olgalle, että alkaa tästä eteenpäin puhua mulle venäjäksi kaikki ainakin yksinkertaiset asiat ja jos en ymmärrä niin sitten englanniksi. Koitan myös vastailla hänelle sitten venäjäksi. Olen myös kysellyt häneltä täydennystä sanalistaan erilaisten fraasien ym. muodossa. Laitoin myös Katjalle viestiä ja sanoin, että alkaa puhua mulle ensisijaisesti venäjää tai ainakin just helpoimpien asioiden osalta ja sitten englantia, jos en ymmärrä. Ollaan puhuttu viikonloppu melkosta sekakieltä venäjä-englanti-suomi akselilla ja se on kumma homma kuin nuo kirosanat tuntuu olevan aina ensimmäisenä hallussa ;) 

Oltiin eilen Katjan, toisen Olgan, Nastjan ja Vladimirin kanssa kattelemassa Murmanskin yöelämää. Istuttiin eka iltaa yhdessä pienemmässä paikassa, josta jatkettiin sitte yhelle klubille. (http://www.rksfera.ru/) Ohessa linkki klubin nettisivuille. Täällä yökerhot on auki vähintään viiteen tai kuuteen, osa jopa AAMU YHEKSÄÄN!! Tää eilinen paikka muistutti hieman Onnelaa, siellä soi samoja biisejä mitä meilläkin ja tunnistin jopa muutaman venäläisen biisin jota siellä soitettiin! Sitte tykästyin venäläiseen räppiin kun siellä oli pari ihan hemmetin hyvää venäläistä rap-duoa esiintymässä, toinen oli paikallinen ja toinen Moskovasta. Kun kattelin naisten pukeutumista baarissa niin osittain se oli aika samanlaista kun Suomessakin, mutta täällä käytetään paljon myös farkkuja ja paitoja, kun meillä pidetään baareissa paljon pitkiä paitoja ja leggareita. Ittehän en ollu juuri varustautunu klubiin lähtöön kun meidän piti alunperin vaan istuskella jossaki, mutta noo :) Liityin myös venäläiseen "facebookkin", vähän saman tyyppinen systeemi siis kun facebook, mutta venäläinen versio siitä, niin pääsen kuuntelemaan biisejä ja sieltä voi katella leffoja ym. :) Tässäki oppii kätevästi venäjää kun tuo on venäjän kielinen.

                           Katjan kanssa klubilla

                                               My russian girls Katja, Olga & Nastja

                                                 Olgan kanssa klubilla

Hihi, kyselin myös onko Murmanskissa meille tuttua ringittelykulttuuria kun pohdimme tätä ennen lähtöäni Annukan kans ja Katja laitto just viestiä että hän oli soitellu kaverilleen niin lähetään ens viikolla heittämään joku ilta rinkiä ja kattelemaan sitä kautta kaupunkia :D Se ei oo kuulema ihan hirveän yleistä täällä, mutta jotku harrastaa sitä. Nyt siispä opetetaan porukkaa meille tuttuun amiskulttuuriin :D

Käytiin tänään Katjan ja Olgan kanssa istuskelemassa yhessä kivassa kahvilassa, tilasin sieltä tämmösen alhaalla näkyvän herkku minttu-kahvin, juustokakkua ja kanalla, juustolla sekä valkosipulilla täytettyjä blinejä ja ai että oli hyvää! :P Ainakin Katja ja mahdollisesti myös Olga ovat tulossa tammikuussa Rovaniemelle. Katja oli kevään vaihdossa Rovaniemellä ja Olga Torniossa ja molemmat tytöt tykästyivät Suomeen :) Kiva nähä heitä sitte sielläkin suunnalla!

Tässä vielä muutamia huomioita mitä oon tehnyt ensimmäisen viikkoni aikana:

-Murmanskissa on paljon villikoiria (huom. ei villAkoiria, koska Olga siivoaa kahdesti viikossa ;D)
-Kahviloissakin on narikat, eikä kukaan istu takit tms. päällä vaan ne jätetään narikkaan. Narikka on maksuton.
-Kahviloissa käynti on edullisempaa kuin Suomessa. Esim. tänään ostamani juustokakku- pala makso noin 2 euroa.

-Hyvää kuntosalia on HEMMETIN vaikea löytää! Tähän mennessä kaikki kyselemäni ovat olleet jollakin tavalla rajoitettuja. Niillä voi käydä tiettynä kellonaikana tietyn määrän kertoja viikossa ja kortin hinta riippuu siitä, käyttääkö salia esim. kahdesti vai kolmesti viikossa. Yhdelläkin salilla treenin kesto oli rajoitettu tuntiin, jonka jälkeen on häivyttävä. Tuutorini työskentelee yhden salin respassa, jonka hän näyttää mulle huomenna. Siellä ei ole minkäänalaisia rajoituksia ja saunakin löytyy, joten saatan kallistua sen kannalle. Ainut miinus, että salille on matkaa noin puoli tuntia yhteen suuntaan julkisia hyödyntäen.

-Supermarketeista löytyy paljon suomalaisia tuotteita, mm. Valiota, Myllynparasta, Vaasan näkkäriä, Luhdan ja Rukan vaatebrändejä, Lumenea, suomalaisia sukkia ym.
-Venäjällä on säännölliset lempinimet. Esim. Katjan kokonimi on Ekaterina. Vladimirin lempinimi on Vova. Ja niin edelleen.

-Kuulin tänään jännästä perinteestä Venäjällä ja tietyissä muissa Itä-Blokin maissa. Parillinen määrä ruusuja kuuluu aina hautajaisiin. Jos etenkin vanhempi venäläinen nainen saa parillisen määrän ruusuja, hän saa hepulin, koska parillinen määrä ruusuja kuuluu ainoastaan hautajaisiin. Eli jos ostatte ruusuja venäläsiille niin muistakaa ostaa niitä pariton määrä!
-Täällä eläminen ei todellakaan ole niin halpaa, kuin olen joskus kuvitellut. Ruokakauppaan menee sama määrä rahaa kuin Suomessakin, kengät (etenki talvikengät!) ovat paikoitellen hyvinki kalliita ja vaatteiden hinta samaa luokkaa kuin Suomessa. Joitakin edullisia hajuvesiä oon onnistunu bongaamaan.
-Kaupungille mentäessä on pari korkeata puna-valkoista piippua. Ne tuottavat lämpöä Murmanskiin, mutta lämmöt laitetaan päälle vasta kun ilma viilenee tarpeeksi.
-Murmanskissa ei harrasteta lenkkeilyä. Ihmiset eivät vaan lähde kävelylle, kun täällä ei oo siihen sopivia paikkoja. Eli en siis lähe revittämään tuulipuvussa tonne Lenin prospektille kun saattas vähän erottua joukosta :D
-Täällä(kin) harrastetaan Crazy age -farkkuja, mutta niitä käyttää keskimäärin vanhemmat likat mitä meillä Suomessa.

-Ja JANNEE kenelläkään ei oo ollu täällä samanlaisia hiuksia kun mulla! Tytöt just ihasteli näitä eilen ja tykkäävät kun on tummaa ja vaaleata.

P.S. Huomenna ekat venäjän tunnit, saas nähä kuinka sitä pärjää!

Suomalaisia Murmanskissa

Löysin kuin löysinkin tänään perille Suomen konsulaattiin. Tosin se vaati kolmea pysäyttämistä ja neuvon kysymistä, enkä tosiaankaan tajunnu kaikkea kun sitä tekstiä tuli siihen malliin että suurinosa meni ohi, mutta tajusin aina sanan sieltä täältä niin löysin lopulta perille :D Jätin konsulaattiin yhteystiedot, mutta visiitti jäi tällä kertaa pikaiseksi kun konsuli oli itse työmatkalla. Konsulaatin media- ja kulttuuriassistentti oli mailaillut mulle iltapäivällä ja hän ehdotti tapaamista jossakin vaiheessa. Hän myös kertoi Murmanskissa olevasta suomalaisen elokuvan viikosta, joka alkaa 24.10. ja siellä näytetään muutamia suomalaisia leffoja, mm. Napapiirin sankarit (jee! :D).

Konsulaatin jälkeen kiertelin vielä muutaman ostarin ja hämmästyin kun kuulin siellä suomea. Kun bongasin jo kolmannen suomea puhuvan porukan niin mun oli pakko kysyä, että mitä porukkaa he olivat ja selvisi, että he kuuluivat noin 40 hengen turistiporukkaan, joka oli tullut Mikkelistä. Yksi heistä kaipaili viinakauppaa ja kun lähdin yhdeltä ostarilta niin yhdessä baarinurkkauksessa istui pöydällinen suomalaisia, yllätys yllätys :D Mutta täytyy sanoa näin suomalaisten puolustukseksi että oon törmänny (en tosin kirjaimellisesti) täällä myös venäläisiin spurkuihin, jotka hengaa bussipysäkeillä ja haisee hemmetin pahalta!! Että osaavat ne täälläkin.

Siinä kaikki tältä erää, Iina kiittää ja kuittaa :)

Shoppailupäivä :)

Oon ravannu tänään käytännössä koko päivän kaupungilla ja siinä sivussa (vahingossa) vähän shoppaillu.. Ostin pitkän jahkailun jälkeen yhet ihanat nilkkurit, koska se oli rakkautta ensisilmäyksellä! Pyörin siellä kenkäkaupassa vaikka kuinka pitkään, mutta en vaan voinu lähteä ilman :P Mukaan kaupungilta tarttu hame, sievä vyö ja lisäksi kaikkiaan kolme paitaa, joista kaikki neuleita niin pitäis tareta täälläki kuhan ilmat alkaa viiletä. Lähin puoli 12 maissa kaupungille, tulin välissä tuomaan ostokset&syömään kämpille, jonka jälkeen lähdin taas kaupungille ja kohti instutuuttia, jossa tapasin tuutorini neljän pintaan. Ensimmäisen reissuni kipsuttelin saappaissa niinku venäläiset konsanaan, mutta joku viitisen kilometriä korkkareilla riitti mulle ja toiselle reissulle lähdin jo ihan suosiolla tennareilla kun jalat huusi hoosiannaa :D  Vielä vähän harjoittelussa tämä venäläistyminen ;)

                                   Uusin kenkähankinta

Tää instituutin kurssien valintasysteemi on kyllä mun makuun aika kökkö, koska kalenteria ei voi ikinä suunnitella kuluvaa viikkoa pidemmälle, koska seuraavan viikon luennot tulee nettiin vasta lauantaina!! Eikä luentoja siis ole tiedossa pidemmälle ajalle eteenpäin! Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki Lapin yliopiston WebOodille! Mulla ei oo nyt oikeastaan harmainta haisua siitä, mitä muuta kuin venäjää aion täällä opiskella, koska en tiiä mitä kursseja täällä järjestetään.. Puhuin vähän opettajien kanssa siitä, että voisin käydä mielenkiinnosta kuunteluoppilaana oikiksen luennoilla, mutta varsinaiseen osallistumiseen mulla ei riitä kielitaito. Tällä viikolla tarjolla näkyi olevan ainaki rikosoikeutta. Venäjän tuntien aikataulu tulee tietoon ehkä perjantaina tai vkl aikana, mutta sen tiedän, että ne ovat aina maanantaisin, keskiviikkosin ja perjantaisin aamupäivästä.

Katja on taas ollut mulle avuksi, sillä hän oli soitellut kuntosaleille ympäri Murmanskia ja kysellyt niiden toiminnasta. Kukaan missään kuntosalilla ei puhu englantia (ylläri :D),  joten hän aikoi vielä huomenna soitella Nasha Planetaan ja kysyä tarkemmin opiskelijahintaisen kortin hommaamisesta. Se edellyttää, että kuntoilemassa on käytävä tiettynä aikavälinä, jotta opiskelijahintaisen kortin voi saada. Tämäkin toivottavasti selvinnee huomenna. Alkaa jo pikku hiljaa kuumottaa salille pääsy. Tämä Nasha Planeta on kämpältäni noin kymmenen minuutin kävelymatkan päässä ja ainakin kuvien perusteella paikka näyttää lupaavalta. http://www.nasha-planeta.ru/

Dosha (kämppiskoirani siis) meinasi tänään taas suklaavarkaisiin. Siirsin suklaalevyn eilen talteen käsilaukkuun ja laukku oli tänään mun huoneen tuolilla sillä aikaa, kun laittauduin lähtöä varten. Kun tulin takaisin huoneeseen niin koiruli oli niin viattoman näköinen, sillä se oli kipittänyt sillä aikaa tuolille laukun viereen ja olisi varmaan kohta taas syönyt suklaata jos en olisi tullut ajoissa :D Höpöttelen sille suomea niin saanpahan edes puhua suomeksi jollekin :D Kielikylpyä sillekin. 

Kaupungilla liikkuessa kyllä huomaa, että kielitaidossa ja etenkin sanavarastossa on paaljon kehittämisen varaa. Esim. kaupoissa huomaa, että en vaan tiedä joitakin oleellisia verbejä mitä tarvisin, joten ei auta kun ryhtyä tuumasta toimeen ja alkaa kirjottelemaan niitä ittelle ylös ja oppimaan sitä mukaa. 

Sää on ollut ainaki toistaiseksi yllättävänkin hyvä! Aurinko on kajastellut molempina päivinä ja eilen lämpömittari nousi välillä ihan kahteenkymppiin! Täällä tuulee oikeastaan koko ajan enemmän tai vähemmän ja tälle iltaa täällä satoikin vähän. Muuten lämpömittari on pysytellyt kymmenen-viidentoista asteen välillä ja sää on ollut perus puolipilvinen. Tämänkin suhteen varauduin paljon pahempaan :D

Laskeutuminen venäläiseen arkeen..

Ja kyllä, hengisin selvissä perille! Siinä vaiheessa kun astuin Ivalossa Murmanskiin vievään pikkubussiin niin voin kertoa että se jännitys iski sitte siinä! Bussissa oli mun lisäksi kaikkiaan neljä venäläistä, eikä bussikuski tietenkään puhunu englantia niin kielikylpy alko heti samantien. Kohtuudellahan siitä selvittiin ja tajusin kellonajanki oikein kun kyselin Murmanskiin saapumisaikaa. Rajan ylittäminen oli kans ihan uus juttu meikälle ja Suomen puolella oli mukava setä rajalla, joka toivotti mulle hyvät matkat ja anto vielä pienen esitteen Murmanskista. Venäjän rajalla porukka oliki heti vähän erinäköstä, mutta siellä oli venäläinen herra, joka osasi suomea ja asioin hänen kanssaan suomeksi. Siitä se matka sitte lähtikin.

Nukuin suurimman osan matkasta ja välillä kun raotin silmiä niin totesin että parempi vaan pitääkin ne kiinni, maisemat nimittäin vilisi ohi semmosta vauhtia etten ees halua tietää paljonko nopeusmittari ois näyttäny! Mutta perillä oltiin paikallista aikaa puoli kympin pintaan, suomen aikaan puoli yheksältä. Totesin Murmanskia lähestyttäessä, että ei tää voi mikään ihan takapajula olla, kerta pelloilla törötti paaleja hujanhajan niin kyllähän täällä on sitte maatalouttaki ja maanviljelijöiltä löytyy paalausvehkeet. Näin ohimennen bongasin muutaman perus karvalakki- mallin ladanki, mutta yleisesti ottaen autokanta on ihan nykyaikainen. Pää pyöri ku pöllöllä perille päästessä ja Olga oli mua vastassa linja-autoasemalla. Huristeltiin siitä sitte taksilla kämpille ja pääsin tutustumaan tulevaan kotikolooni.

Ensivaikutelma Murmanskista ei ollu ollenkaan niin shokeeraava, mitä ois voinu kuvitella! Paikoitellen tää näyttää hyvinki länsimaiselta paikalta, eikä oo mikään takapajula. Kämppäki on mukava, mun huoneessa on puulattia ja VAALEANPUNASET<3 kuviotapetit :D Kämppä on kaikkiaan ihan näppärä, kylppärissä on Venäjälle perinteiseen tyyliin kylpyamme ja vessa on erikseen. Olgalla on lisäksi ihana lyhytkarvanen mäyräkoira, josta sai kyllä heti kaverin :) Se oli löytäny mun Fazerin sinisen suklaalevyn sillä aikaa kun pyörittiin tänään kaupungilla Olgan kans niin se oli nassuttanu siitä vähän suklaata :D Ja se oli mulla tänään sitte päikkärikaverina, ihana koira!

Eka viikko sujuu orientaation parissa. Kävin tänään instituutilla tapaamassa kv-yhteyshenkilöni, vararehtorin ja venäjän opettajani. Sain venäjän kirjat ja juttelin vähä aikaa venäjän opettajan kans, jotta hän sai jonkinlaisen kuvan mun venäjän tasosta. Aamupäivällä oli kyllä vielä vähän semmonen olo, että oon ihan pihalla! :P Huomenna tapaan neljältä tuutorini ja varsinainen orientaatio alkaa.

Otin tänään myös yhteyttä murmanskilaiseen tuttavaani Katjaan, joka auttoi mua paikallisen mokkulan hommaamisessa niin sain onneksi netin kämpille! Täällä mokkulan hankkimiseen(kin) tarvitaan passi, enkä voinut ostaa sitä ite, koska en oo venäläinen, niin Katja otti sen sitten nimiinsä. Maksoin siitä nyt 500 ruplaa ja jatkossa 400 ruplaa kuukaudessa. Sain myös venäläisen numeroni niin jos jollaki on sille tarvetta niin pistäkäähän vaikka viestiä. Suomalaista liittymää käytän mahdollisimman vähän.. Katja näytteli ystävänsä Stasian kanssa mulle paikkoja, käytiin tsekkaamassa mm. Murmanskin rautatieasema ja satama, niin ja tietty kenkäkauppoja (elä äiti huoli, en ostanu vielä yhtään kenkäparia! :D), niin ja käytiin sitte kaljalla. Murmanskin pääkatu Lenin Prospect on alkanu pikkuhiljaa tulla tutuksi. Taksilla ajelu ei maksa paljoa, vakiohinta taitaa olla 100 ruplaa niin huristelin kämpille taksilla. Puhuttiin tyttöjen kanssa, että lähdetään lauantaina kattomaan jotaki (kai kuuluisaa..) venäläistä hiphop bändiä niin pääsee vähän tutustumaan Murmanskin yöelämäänkin :)

                                           Lenin- laiva satamassa

                                                    Meikä ja Katja

                                                    Meikä ja Stasia

                                      Satamaa

JA AI NIIN, kävin tänään kaupassa niin täällä on Valion jogurttia, suomalaista maitoa, Oltermanni juustoa, Vaasan näkkäriä yms. :D Valion jogurttia ja Vaasan näkkäriä ostin kun himotti niitä, mutta muuten testailen paikallista ruokaa ;)

                              
                                                 Näkymiä mun huoneen ikkunasta

Viimeistä viedään!

Mitenhän tämä aika onki taas hurahtanu näin äkkiä! Muistan vielä, kuinka suunnittelin vasta äsken että mihin sitä lähtis vaihtoon ja pyörin yhden yön kun mietin, että tohtiskohan sitä hakia Venäjälle ja tässä sitä ollaan, enkä lopulta hakenutkaan mihinkään muualle! Kaverit ovat kyllä olleet ihanan kannustavia ja oon saanu semmosta kommenttia, ettei mua mihinkään tavalliseen paikkaan vois kuvitellakaan :D

Eli viimeistä iltaa viedään ennen lähtöä ja ihme kyllä vielä ei ees hirveästi jänskätä! Tulin tänään Rovaniemelle ja Krista majoittaa mua tämän yön ja saa tarvittaessa hermoilla mun kanssa, mikäli se jännitys päättää yhtäkkiä iskeäkin ;) Kävin vielä tälle iltaa salilla hakemassa viime hetken modailuja saliohjelmaan niin pääsee sitte taas treenaamaan kunnolla kunhan pääsee sinne Murmanskiin. Tavaroita mulle lähti mukaan pari matkalaukullista ja reppu plus käsilaukku. Onneks en lennä niin ei tarvi ressata paljonko näillä on painoa!

Pitäkäähän mulle peukkuja ja perästä kuuluu sitten kuhan pääsen perillä koneelle ja kirjottelemaan :) En tiiä vielä, että saanko hommattua nettiä kämpille, mutta jos ei muuta niin kirjottelen sitten aina koululla. Tästä se Venäjän valloitus lähtee!

Увидимся!

Viimeinen viikonloppu Suomessa!

Lähtö alkaa olla jo hyvinki lähellä, mutta yllättävää kyllä (vielä) ei ees juuri jännitä, ehkä se iskee sitte sunnuntaina! Viisumi tuli keskiviikkona, laukut on melkolailla pakattu ja kävin vielä vaihtamassa itelleni ruplia ja moikkaamassa samalla työkavereita pankilla ennen lähtöä. Meen sunnuntaina Kristan luo Rovaniemelle ja bussi Ivaloon starttaa maanantaiaamuna kasilta. Ivalossa on palttiarallaa puolentoista tunnin oottelu ja sitten varsinainen matka alkaa, kun bussi lähtee Murmanskia kohti. Perillä mun pitäis olla noin klo. 23 aikoihin ja instituutin vararehtori Larisa tulee mua vastaan ja heittää mut sinne Olgan luokse. Hän myös toivottavasti näyttää mulle miten löydän tieni yliopistolle, jossa mun on tarkoitus tavata kv-yhteyshenkilöni tiistaina. Ja on muuten hyvä etten oo lentämässä sinne!! Kauhia se lentoturma, R.I.P. :(

Kävin tällä viikolla vielä parin yön reissun Oulussa, että ehdin näkemään sielläkin vielä kavereita. Heitin läppää Ellulle ja Jannelle, että kun kirjottelen niille kirjeitä niin lähetän samalla mukana pari russakkaa; he aikoivat siispä pakastaa mun kirjeet ennen avaamista :D Murmanskissa riehuneesta kannibaalista oon myöskin saanut kuulla kun se paljastui tässä sopivasti lähdön alla. Serkkulikka kyseli onko mulla vakuutukset kunnossa ja Janne pyysi, etten lähettäisi korvaa tai sormea minkään kirjeen mukana :D

Kohtapa sen itänaapurin menon pääsee sitten toteamaan itse ihan paikan päällä, sitä odotellessa.. :)